Samin lippu
- Free worldwide shipping from €50
- Shipment with Track & Trace
- Safe & Secure Global payments
- For every flag patch we adopt a piece of Rainforest
- In stock, ready to ship
- Backordered, shipping soon
Have you seen our Velcro flag patch sticker? With this you can give your flag patch a Velcro backing!
Koko: 6,5 x 4 cm (2,56 x 1,57 tuumaa)
Saamelaislippu on saamelaisten, Pohjoismaiden ja Venäjän federaatioon kuuluvan Kuolan niemimaan alkuperäiskansan lippu. Lippua käytetään toisinaan myös edustamaan saamelaisaluetta, saamelaisten perinteistä asutusaluetta.
Ensimmäinen saamelaislippu
Ensimmäisen, epävirallisen saamelaisen lipun suunnitteli Porsáŋgun rannikkosaamelainen taiteilija Synnøve Persen vuonna 1977. Sitä käytettiin kansallisena symbolina suunnitellun Alta-padon vastaisissa mielenosoituksissa; tapahtuma, joka laukaisi uuden aikakauden saamelaispolitiikassa ja on saavuttanut vahvan symbolisen merkityksen. Lippu oli kolmiväri, joka oli rakennettu tavalla, joka viittasi esim. pohjoismaiseen ristiin. Pohjoismaihin. Värejä (sininen, punainen ja keltainen) käytetään yleisesti gáktisissa - saamelaisessa perinteisessä asussa.
Toinen saamelaislippu
Ensimmäinen virallinen saamelaislippu tunnustettiin ja vihittiin käyttöön 15. elokuuta 1986 13. pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Åressä, Ruotsissa. Lippu syntyi kilpailun tuloksena, johon osallistui yli seitsemänkymmentä ehdotusta. Lopulta harkittiin yhtä uutta mallia nykyistä, epävirallista lippua vastaan - ja se voitti. Suunnitelman on esittänyt rannikkosaamelainen taiteilija Astrid Båhl Ivgubahta/Skibotnista Tromssasta/Tromsin läänistä Norjasta.
Persenin lipun perusrakenne säilyi, mutta Båhl lisäsi vihreän värin, joka on suosittu monissa eteläsaamelaisissa gákteissa. Nämä neljä väriä tunnetaan siitä lähtien "saamelaisten (kansallisten) väreinä". Hän lisäsi myös motiivin, joka on peräisin aurinko/kuu-symbolista, joka esiintyy monissa shamaanin rummuissa. Kun shamaanirumpujen piirrokset tehtiin vain punaisella (käyttämällä pyhän leppäpuun otetta), lipun aiheessa on käytetty sekä sinistä että punaista - ensimmäinen edustaa kuuta ja jälkimmäinen aurinkoa. Pantonen värikaava on: punainen 485C, vihreä 356C, keltainen 116C ja sininen 286C.
Auringon lapset
Aihe valittiin runoa "Päiven parneh" ("Auringon pojat") ajatellen. Runon on kirjoittanut eteläsaamelainen protestanttinen pappi Anders Fjellner (1795-1876) saamelaismytologian elementtejä sisältävästä joikista. Runossa saamelaisia kuvataan "auringon pojiksi ja tyttäreiksi" kaukana pohjoisessa "Kuoleman talossa" asuvan naispuolisen "jättiläisen" (tunnistamaton mytologinen kokonaisuus) ja Auringon miespuolisten jälkeläisten välisen liiton kautta. jonka hän karkaa. Saamelaisia kutsutaan myös saamelaisten kansallislaulussa "Auringon poikien jälkeläisiksi".
Virallinen status
Seitsemäntoista vuotta saamelaisneuvoston hyväksymisen jälkeen, vuonna 2003, saamelaislippu sai virallisen aseman saamelaisisimmassa maassa Norjassa. Norjan kuntien on nyt nostettava lippu 6. helmikuuta, saamelaisten kansallispäivänä.
Saamelaisneuvostolla oli aiemmin täysi omistusoikeus lippuun ja muihin kansallisiin symboleihin, mutta 18. saamelaiskokouksesta lähtien ne jakavat sen nyt Saamelaiskäräjien kanssa. Kansallisten symbolien sekakomitealla on myös velvollisuus määrittää uusia kansallisia tunnusmerkkejä kansainvälisten heraldiikan periaatteiden mukaisesti. Lippu itsessään ei ole tinktuurasäännön mukainen (lähde: Wikipedia).
