Saamen lipun laastari
- Free worldwide shipping from €60
- Shipment with Track & Trace
- Safe & Secure Global payments
- For every flag patch we adopt a piece of Rainforest
- In stock, ready to ship
- Backordered, shipping soon
Have you seen our Velcro flag patch sticker? With this you can give your flag patch a Velcro backing!
Koko: 6.5 x 4 cm (2.56 x 1.57 tuumaa)
Saamelaislippu on saamelaisten, Pohjoismaiden ja Venäjän federaatioon kuuluvan Kuolan niemimaan alkuperäiskansan lippu. Lippua käytetään toisinaan myös edustamaan Sápmin, saamelaisten perinteisen asuinalueen, aluetta.
Ensimmäinen saamelaislippu
Ensimmäisen, epävirallisen saamelaislipun suunnitteli rannikkosaamelainen taiteilija Synnøve Persen Porsáŋguista vuonna 1977. Sitä käytettiin kansallisena symbolina suunnitellun Alta-padon vastaisissa mielenosoituksissa; tapahtuma käynnisti uuden aikakauden saamelaispolitiikassa, ja se on saavuttanut vahvan symbolisen merkityksen. Lippu oli kolmivärinen, joka muistutti pohjoismaista ristiä, jota käytettiin muun muassa Pohjoismaiden lipuissa. Värejä (sininen, punainen ja keltainen) käytetään yleisesti saamelaisten perinteisessä vaatetuksessa (gáktis).
Toinen saamelaislippu
Ensimmäinen virallinen saamelaislippu tunnustettiin ja vihittiin käyttöön 15. elokuuta 1986 13. pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa Åressa, Ruotsissa. Lippu oli tulosta kilpailusta, johon osallistui yli seitsemänkymmentä ehdotusta. Lopulta yksi uusi ehdotus asetettiin vastakkain olemassa olevan, epävirallisen lipun kanssa - ja se voitti. Suunnitelman esitti rannikkosaamelaistaiteilija Astrid Båhl Ivgubahta/Skibotnista Tromssan/Tromsin läänistä Norjasta.
Persenin lipun perusrakenne säilytettiin, mutta Båhl lisäsi siihen vihreän värin, joka on suosittu monissa eteläsaamelaisissa gáktissa. Nämä neljä väriä on siitä lähtien tunnettu "saamelaisten (kansallis)väreinä". Hän lisäsi myös motiivin, joka on peräisin monissa shamaanirummuissa esiintyvästä auringon ja kuun symbolista. Kun shamaanien rumpujen piirustukset tehtiin vain punaisella (käyttäen pyhän leppäpuun uutetta), lipun kuvassa käytetään sekä sinistä että punaista - ensimmäinen kuuta ja jälkimmäinen aurinkoa. Pantonen värikaava on: punainen 485C, vihreä 356C, keltainen 116C ja sininen 286C.
Auringon lapset
Kuvio valittiin runo "Päiven parneh" ("Auringon pojat") mielessä. Runon kirjoitti muistiin eteläsaamelainen protestanttinen pappi Anders Fjellner (1795-1876) saamelaisen mytologian elementtejä runsaasti sisältävästä joikista. Runossa kuvataan saamelaisia "auringon pojiksi ja tyttäriksi", koska kaukana pohjoisessa sijaitsevassa "kuoleman talossa" asuva naispuolinen "jättiläinen" (tunnistamaton mytologinen entiteetti) ja auringon miespuolinen jälkeläinen, jonka kanssa hän karkaa, yhdistyvät. Saamelaisia kutsutaan myös "auringon poikien jälkeläisiksi" saamelaisten kansallislaulussa.
Virallinen asema
Seitsemäntoista vuotta sen jälkeen, kun saamelaisneuvosto oli hyväksynyt sen, saamelaislippu sai virallisen aseman Norjassa, maassa, jossa on suurin saamelaisväestö, vuonna 2003. Nyt Norjan kuntien on pakko käyttää lippua 6. helmikuuta, saamelaisten kansallispäivänä.
Saamelaisneuvostolla oli aiemmin täysi omistusoikeus lippuun ja muihin kansallisiin symboleihin, mutta 18. saamelaiskonferenssin jälkeen se on nyt jakanut omistusoikeuden saamelaiskäräjien kanssa. Kansallisten symbolien yhteisellä komitealla on myös velvollisuusoikeus määritellä uudet kansalliset symbolit kansainvälisten heraldiikan periaatteiden mukaisesti. Itse lippu ei ole tinktuurisäännön mukainen (lähde: Wikipedia).
